Minulle tärkeää alue- ja kuntavaaleissa

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Minulle on tärkeää, että lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Vauvan ja perheen hyvä elämä alkaa turvallisesta synnytyksestä, jonka tulisi olla itsestäänselvyys nykypäivän Suomessa. Valitettavasti kohtaan omassa työssäni erityisesti niitä äitejä, joiden synnytyskokemukset ovat olleet huonoja, osalla traumaattisia. Kaikkia komplikaatioita ei toki pystytä ehkäisemään ja synnytyksissä voi tulla vastaan yllättäviä tilanteita – myös hengenvaarallisia tilanteita. Kohtaamissani huonoissa synnytyskokemuksissa korostuvat kuitenkin ehkäistävissä olevat asiat, kuten puutteellinen tiedonkulku, kiire synnytysosastoilla, voimakkaat kivut ja riittämätön kivunhoito sekä kokemus siitä, että synnytyksen jälkeen osastolla jää yksin, vaikka voimavarat olisivat täysin lopussa. Äidin hyvä hoito ja turvallisuuden tunne synnytyksen aikana ja sen jälkeen ovat vauvan hyvinvoinnin perusta. Synnytyksen jälkeiseen kivun, väsymyksen ja turvattomuuden tunteen ymmärtäminen ja huomioiminen tukee äidin toipumista. Huonosti toteutuneen hoidon jälkiä korjataan niin sosiaalipalveluissa kuin mielenterveyspalveluissakin.

Neuvolapalvelujen pitää toteutua niin raskauden aikana kuin lapsuudessakin. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset eivät toteudu suurella osalla lapsista neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Pitkäaikainen hoitosuhde omaan terveydenhoitajaan mahdollistaa tuen tarpeen havaitsemisen varhaisessa vaiheessa. Luottamus omaan työntekijään tukee perheitä vaikeissa tilanteissa ja neuvoloissa tuleekin panostaa henkilöstön pysyvyyteen ja hoidon jatkuvuuteen. Meidän on tärkeä panostaa varhaisen vaiheen perhesosiaalityöhön ja perheiden tukipalveluihin, jotta apua saa silloin kun sitä tarvitaan. Varhaisella tuella ehkäisemme perheiden tilanteiden kriisiytymistä ja raskaamman lastensuojelun tarvetta. Varhainen puuttuminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti kannattavaa.

Päiväkotipaikan pitää löytyä kodin läheltä. Varhaiskasvatuspaikan sijainti ja varhaiskasvatuksen laatu vaikuttavat merkittävästi koko perheen hyvinvointiin. Päiväkodeissa on järkevää tähdätä inhimillisiin, lapsen kokoisiin ratkaisuihin. Mikäli suuria päiväkoteja rakennetaan, huomiota on kiinnitettävä erityisesti tilojen ja pihojen suunnitteluun, sitten että ne mahdollistavat ryhmille omat turvallisen tuntuiset tilat, helpon ja ruuhkattoman kulun sisään ja ulos sekä lapsen kehitysvaiheeseen sopivat, luontosuhteen kehittymistä tukevat pihat. Pienille lapsille helpointa on ruokailu ryhmän omissa tiloissa, ei suuressa ruokalassa. Henkilökunnan pysyvyys ja työhyvinvointi tukee lapsia, päiväkodin toimintaa ja vahvistaa perheiden kokemusta hyvästä hoidosta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava. Toukokuussa voimaan astuu laki terapiatakuusta, mutta tavoite ei toteudu ellemme osoita mielenterveyspalveluihin riittäävää rahoitusta ja resursointia. Terapiatakuun toteutumista varten kohdennettu lisärahoitus on käytettävä juuri lasten ja nuorten hoitoon pääsyn varmistamiseen. Toisaalta mielenterveys ei synny tyhjiössä eikä mikään määrä terapiaa korjaa ympäröivän yhteiskunnan ongelmia. Riittävien mielenterveyspalveluiden ohella mm. lapsiperheköyhyyden ehkäisy, edulliset harrastusmahdollisuudet, kouluympäristöjen kehittäminen ja perheiden tukitoimet ovat keskeisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä.

Kouluissa rauhaa oppimiselle tuovat sopivat ryhmäkoot ja riittävä tuki tukea tarvitseville. Koulun alkuvaiheen tasoeroja tasaa korkea osallistumisaste varhaiskasvatukseen ja kaksivuotinen esiopetus. Koulurauhaa voidaan tukea älypuhelinten käytön rajoittamisella. Kiusaamiselle on oltava ehdoton nollatoleranssi ja kiusaamiseen puuttumiseen tarjolla riittävät resurssit.

HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ

Hyviä, toimivia palveluita ei voi olla ilman hyvinvoivaa henkilöstöä.

Työhyvinvointia ja johtamista pitää kehittää aktiivisesti. Henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa siihen, viihtyykö lapsesi päiväkodissa ja onko vastassa tutut opettajat ja hoitajat aamuisin. Terveysasemilla, neuvoloissa ja muissa palveluissa pitkiä hoitosuhteita ei synny, jos henkilöstö vaihtuu tiuhaan. Jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja lääkärit ovat kuormitustekijä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue työllistää yli 9000 ja Espoon kaupunki noin 11 700 työntekijää. Suurien työnantajien on tärkeää onnistua työhyvinvoinnin parantamisessa ja hyvän johtamisen jalkauttamisessa läpi organisaation.

Työoloista on pidettävä huolta erityisesti nyt, kun henkilöstömitoituksia ja pätevyysvaatimuksia lasketaan. Ikääntyneiden palveluissa hoitajamitoitusta kevennetään hallituksen päätöksellä 0,65:stä 0,6:een. Hyvinvointialueella on äärimmäisen tärkeää pitää kiinni henkilöstön riittävyydestä asiakkaiden hoidon tarpeeseen nähden vaikka mitoitusta lasketaan, jotta henkilöstön kuormitus ei lisäänny. Yksiköissä on tunnistettava työn kuormittavuus ja pidettävä huolta riittävästä henkilöstöstä, jotta jokainen ikääntynyt saa tarvitsemansa hoidon.

Digitalisaation on oltava tuki, ei kuormitustekijä. Monessa työnkuvassa kirjaamisvelvoitteet ja kirjaamiseen sekä paperitöihin kuluva aika on kasvanut ja vienyt työn painopistettä pois asiakkaiden kohtaamiselta. Huonoimmillaan kankeat tietojärjestelmät kuormittavat työntekijöitä ja kirjaaminen koetaan hankalaksi. Parhaimmillaan voimme kuitenkin luoda ja ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja, jotka nopeuttavat työtä ja vähentävät työn kuormittavuutta. Tietojärjestelmiä uusittaessa käytettävyys ja hyvä käyttäjäkokemus on erittäin tärkeää. Tekoälyn mahdollisuuksia tulee kartoittaa aktiivisesti arjen työn helpottajana.

Työn tulee olla joustavaa ja vastattava muuttuviin elämäntilanteisiin. Tällä hetkellä mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä riippuu elämäntilanteesta, työnkuvasta ja - valitettavasti - tuurista. Pienten lasten vanhemmille osa-aikatyön mahdollisuus on lain mukaan järjestettävä, mutta meidän on huomioitava myös muut muuttuvat elämäntilanteet. Esimerkiksi ikääntyneen vanhemman hoitamisen pitäisi yhtä lailla oikeuttaa osa-aikatyöhön, samoin oman jaksamisen haasteiden. On työyksikön etu, jos työnantaja joustaa tarvittaessa työajoissa sen sijaan, että työntekijä ajautuu uupumukseen tai irtisanoutuu, koska ei pysty sillä hetkellä tekemään täyttä työaikaa.

TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ KAUPUNKI

Espoo on ihana kaupunki ulkoilla ja liikkua - ja näin on oltava tulevaisuudessakin.

Ulkoiluun ja liikkumiseen kannustava ympäristö on tärkeää niin kaupungin viihtyisyydelle kuin asukkaiden terveydellekin. Lähellä oleva luonto, hyvä kaupunkisuunnittelu ja lähipalvelut, joihin pääsee myös pyörällä ja jalan parantavat meidän kaikkien elämänlaatua. Pienellä koululaisella pitää olla turvallinen koulumatka, jotta sen voi kulkea myös jalan tai pyörällä. Viihtyisästä kaupungista löytyy tekemistä kuten leikkipuistoja, ulkoliikuntapaikkoja ja runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen harrastamiseen kaikille lapsista ikäihmisiin. Esimerkiksi senioriranneke, joka takaa ilmaisen pääsyn liikuntapalveluiden äärelle, on loistavaa, ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa palvelua, jollaista on kehitettävä ja tuettava jatkossakin.

Pyöräily on minun lempitapani liikkua ja haluan kehittää Espoota, jossa yhä useampi valitsee pyöräilyn. Pyöräliikenne pitää suunnitella toimivaksi kaikille lapsista ikäihmisiin. Pyöräilyn lisäämisellä on keskeinen rooli kaupunkiympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämisessä. Ilmastopäästöjen ohella pyöräily auttaa vähentämään myös melu-, pakokaasu- ja pienhiukkaspäästöjä sekä vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia terveysriskejä ja parantaa hyvinvointia.

Kasvava Espoo tarvitsee vastuullista ja fiksua asuntorakentamista ja entistä toimivampaa joukkoliikennettä. Espoon ennustetaan kasvavan jatkossa keskimäärin 6 500 asukasta vuodessa, ja kymmenen seuraavan vuoden aikana yhteensä noin 66 500 asukkaalla. Uusien asuntojen kaavoittaminen tiiviisti raideliikenteen varteen on järkevää ja siten säästämme myös mahdollisimman paljon lähiluontoa. Toimiva joukkoliikkenne tekee asukkaiden arjesta sujuvaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme sekä uusia investointeja raideliikenteeseen että hyviä bussiyhteyksiä.

Tulevaisuuden Espoon haluan olevan entistä yhteisöllisempi. Kaupunkisuunnittelussa yhteisöllisyyttä lisää viihtyisät kaupunkitilat, joissa eri-ikäiset ihmiset kohtaavat luontevasti. Tapahtumiin ja kaupunkilaisten mahdollisuuteen järjestää erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia panostetaan. Järjestöjen toimintaa tuetaan ja arvostetaan.

IKÄÄNTYNEIDEN HOIDON TULEVAISUUS

Ikääntyneiden hoidon tulevaisuus on mahdollisesti tärkein tulevaisuuden kysymys sosiaali- ja terveydenhuoltomme kantokyvyn kannalta.

Huoltosuhteen heikkeneminen on haaste, joka vaatii meitä uudistumaan, löytämään luovia ratkaisuja ja hyödyntämään tehokkaasti uutta teknologiaa. Samaan aikaan meidän on pystyttävä tarjoamaan inhimillistä ja hyvää hoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Hyvinvointiyhteiskunnan on jatkossakin pystyttävä kantamaan vastuu ikääntyneiden hoivasta laadukkaasti.

Hoidon jatkuvuus luo parempaa hoitoa, turvaa ja säästöjä. Monet ikääntyneet käyttävät paljon terveyskeskuksen palveluita. Siksi on tärkeää, että hoitosuhde terveysasemalle on mahdollisimman tasapainoinen ja hyvä. Omalääkärimallin merkitys korostuu erityisesti ikääntyneillä, joilla on usein hoidettavana useampia sairauksia. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää ja lääkärin työ helpottuu lääkärin tuntiessa potilaan. Kokemus hoidosta muuttuu inhimillisemmäksi hoitosuhteen vakiintuessa.

Hoidon on oltava oikea-aikasta ja oikean tasoista. Selkeät kriteerit auttavat kohdentamaan hoidon oikein ja toimintakyvystä riippuen asiakas voi olla esimerkiksi kotihoidon, yhteisöllisen asumisen tai palveluasumiseen. Kriteerejä ei voida luoda säästöt edellä vaan ennen kaikkea asiakkaan toimintakyky ja hyvinvointi edellä. Liian raskas hoito liian varhaisessa vaiheessa tuottaa kustannuksia, mutta samoin myös liian kevyt hoito. Kotihoidossa ei saa roikottaa liian huonokuntoisia ihmisiä, joiden toimintakyky ei enää kotona asumista mahdollista. Myös omaisten näkemykset ja huoli on kuultava nykyistä paremmin. Kotihoito tilanteessa, jossa ikääntynyt ei enää pärjää kotona, on paitsi asiakkaalle ja omaisille raskas ja pelottava tilanne, myös kuormittaa muita palveluja kuten päivystystä ja pelastustoimea.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös riittävä mielekäs tekeminen arjessa. Päivätoiminnan pitää jatkua hyvinvointialueilla, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös keskeinen tehtävä kunnissa. Erityisen tärkeää, on toimiva yhteistyö järjestöjen kanssa, sillä järjestöt tuottavat paljon arvokkaita palveluita ja toimintaa.