Entistä parempaa hoitoa perheille

Perheiden tulee saada entistä parempaa hoitoa. Aion pitää huolta siitä, että perheiden hoitopolut pysyvät laadukkaina ja paranevat entisestään, kun sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu. Meillä on neuvolajärjestelmä, joka tavoittaa upeasti suuren osan perheistä jo raskausaikana. Perheiden hyvälle hoidolle on järjestelmän puitteissa olemassa kaikki edellytykset. Nyt on pakko pitää huolta siitä, että nykyisen järjestelmän hyvät puolet säilytetään ja uudet järjestelmät ovat entistä paremmat.

Olen itse pienten lasten äiti ja neuvolan aktiivinen asiakas. Meitä kaikkia nykyisiä ja tulevia vanhempia kiinnostaa, miltä tulevaisuus näyttää. Mitä ovat perhekeskukset? Säilyykö palvelut lähellä? Miten uudistuksessa huomioidaan perheiden monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet? Sosiaalityön ja terveydenhuollon tiiviimpi yhteistyö parantaa huomattavasti hoidon saavutettavuutta hankalissa tilanteissa. Kun sosiaalityö ja neuvola sijaitsevat fyysisestikin saman katon alla, hyppy neuvolan piiristä perheneuvolan piiriin on lyhyempi ja helpompi.

Perheiden uupumukseen ja haasteisiin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa

Perheneuvolan jonot on saatava kuriin. Perheneuvolan nykytilanne - ruuhkat ja useamman kuukauden jonot - ovat ongelmien keskellä painiskeleville lapsiperheille sietämättömiä. Apua ja tukea tarvitaan heti, jotta ongelmat eivät pääse kärjistymään. Apua on myös uskallettava pyytää matalalla kynnyksellä. Espoossa on jo käytössä perhetyön “pyydä apua” -nappi, joka on uupuneellekin vanhemmalle yksinkertainen tapa jättää avunpyyntö. Tarvitsemme juuri tällaisia matalan kynnyksen keinoja avun pyytämiseen sekä riittävästi resursseja avun tarjoamiseen. Tässäkin asiassa ennaltaehkäisy on elintärkeää: Kun perheiden uupumukseen ja haasteisiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa, vältetään ongelmien kasaantumista, uupumuksen kehittymistä masennukseksi, ehkäistään perheväkivaltaa ja lapsen kaltoinkohtelua.

Laatua neuvolahoitoon pysyvillä omahoitajilla

Neuvoloiden omahoitajamalliin on panostettava. Työntekijöiden vaihtuminen nakertaa hoitosuhdetta eikä vanhemman ja työntekijän välille ehdi syntyä luottamusta, joka on keskeistä hyvälle hoidolle. Vanhemmat väsyvät kertoessaan perheen ongelmista aina uudelle työntekijälle ja lopulta “Mitä kuuluu?” kysymykseen vastataan vain “Ihan hyvää kai”. Uupumus, masennus, lapsen ongelmat, perheväkivallan uhka ja monet muut perheen ongelmat ja haasteet jäävät pimentoon. Jos vanhemmat eivät pysty luottamaan alati vaihtuviin työntekijöihin, miten sitten lapset? Kaikilla lapsilla ei ole kotona luotettavaa aikuista. Miten lapsi voisi ikinä oppia luottamaan jatkuvasti vaihtuviin ammattihenkilöihin?

Vanhempien hyvinvointi on perheen hyvinvoinnin ydin. Vanhemmat tarvitsevat riittävästi tukea arjessa, asiantuntevaa apua kohtaamissaan haasteissa, lepoa silloin kun omat voimavarat ovat lopussa ja turvalliset, pysyvät hoitokontaktit, jotta he uskaltavat kertoa arjen haasteista ja uupumuksen tunteista terveydenhoitajalle tai so­si­aa­li­työn­te­ki­jäl­le. Pidetään huolta isistä ja äideistä. Pidetään huolta perheistä.

Hoitajat palavat loppuun

Hoitajat pitävät huolta meistä, mutta kuka pitää huolta hoitajista?

Terveydenhuollossa on henkilökuntakriisi. Monet yksiköt pyörivät sijaisten voimin, mutta mitä tehdä kun sijaisia ei enää löydy? Yksikön omat työntekijät tekevät ylitöitä, mutta mitä tapahtuu kun ylityöstä maksettava palkkiokaan ei enää houkuttele töihin? Osastopaikkoja joudutaan vähentämään hoitajapulan takia. Leikkaussalit seisovat tyhjillään, koska riittävästi osaavaa työvoimaa ei ole enää saatavilla. Hoitajat palavat loppuun eikä muutosta näy. Kuka pitää huolta hoitajista?

Terveyskeskusten toiminnasta terveydenhuollon perusta

Lääkärit hukkuvat työn alle. Jonot hoitoon pääsyyn venyvät ja lääkärin pöydällä on enemmän töitä kuin hän päivässä ehtii tehdä. Ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin työ ei houkuttele osaajia, Terveyskeskukset kärsivät lääkäripulasta ja lääkärien vaihtuvuudesta. Myös potilaalle terveyskeskuksen lääkäritilanne luo turvattomuuden tunnetta kun joka käynnillä vastassa on uusi ammattilainen.

Koronapandemia on uuvuttanut hoitajat. Koronaepidemia on vienyt terveydenhuollon voimavaroja ja resursseja pian kahden vuoden ajan ja koronan vaikutukset näkyvät terveydenhuollon kaikilla sektoreilla. Hoitovelkaa on syntynyt epidemia-aikana. Juuri nyt on elintärkeää panostaa terveydenhuollon henkilökunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Hoitajien palkkoja on nostettava

Hoitajien palkkoja on nostettava. SDP:n palkkaohjelma on ratkaisu tähän. Terveydenhuollon henkilökuntakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita keinoja. Toimintoja paremmin organisoimalla sujuvoitamme terveydenhuollon työtä ja parannamme työoloja. Johtamisosaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tarvitsemme lisää työvoimaa myös maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sis­ta hoitajista. Lääkäreiden tai hoitajien päivän ei pidä täyttyä tehtävistä, jotka voisi hoitaa joku muu kuin lääketieteen/hoitoalan koulutuksen saanut  ammattihenkilö. 

Arvostetaan ammattilaisiamme ja pidetään huolta hoitajista.

Hyvää hoitoa ikääntyneille

Ikääntyneiden hoidon on parannuttava. Ikääntyneiden hyvä hoito on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnassamme sekä inhimilliseltä että terveydenhuollon kantokyvyn kannalta. Ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti, mutta järjestelmä nykyisellään ei pysty huolehtimaan ikääntyneistään. On myös tartuttava ikääntyneiden yksinäisyyteen. Yksinäisyys on ongelma, jota emme voi sivuuttaa. 

Nostetaan kotihoidon resurssit riittävälle tasolle. Kotihoito on tärkeässä roolissa ikääntyneiden hoidossa ja painopiste hoidossa onkin siirtynyt erilaisiin tuettuihin kotona asumisen muotoihin. Kotihoidon työolot ovat kuitenkin kestämättömät eikä ala houkuttele uusia työntekijöitä. Työn tekeminen on saatava sellaiseksi, että ihminen voi kokea antavansa parhaansa.

Hoivatyössä pitää pystyä viihtymään

Hoiva-asumisen yksiköt ovat yhtä lailla ongelmissa. Hallituksessa SDP on ajanut hoitajamitoituksen nostamista hoidontarpeen vaatimalle tasolle, jotta työolot kohenisivat. Hoitajat ansaitsevat työn, jossa voi viihtyä. Teen itse työtä ikääntyneiden parissa ja tiedän, että työssä voi kohda upeita tarinoita, päästä lähelle pitkän elämän eläneitä, arvokkaita ihmisiä, joiden hoitaminen on parhaimmillaan ilo ja kunnia. Monet hakeutuisivat mielellään työhön ikääntyneiden pariin, mikäli työ olisi resursoitu kestävälle tasolle.

STOP turhille päivystyskäynneille

“Vanhukset ovat joutuneet järjestelmän heittopusseiksi.”

Ajan muutoksia, joilla hoito tulee potilaan luo. Lopetetaan vanhusten pompottelu paikasta toiseen. Keskitytään hoitamaan ikääntyneitä oloissa, jotka ovat heille turvallisen tuntuisia ja yhteiskunnalle edullisia. Tämä tarkoittaa laadukasta hoitoa kotioloissa, hoiva-asumisyksikössä tai sairaalassa yhdellä osastolla muita osastoja konsultoiden. Ei kuljeteta vanhaa ihmistä eri osastojen, päivystyksen ja hoitokotien välillä. Paikan vaihtuminen saa ihmisen hätääntymään herkästi etenkin jos taustalla on muistisairautta. Myös kuljetusmatkojen fyysinen rasitus on iäkkäälle potilaalle koettelemus. Kuljetuksiin, siirtoihin ja lukuisiin eri hoitokontakteihin tuhlataan resursseja. Nykyään meillä on paljon keinoja tuoda hoito potilaan luo! Kehitetään ja käytetään niitä.

Tasa-arvoinen, inhimillinen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­ta pitää huolta aivan jokaisesta. Pidetään huolta ikääntyneistä!

Ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen hoitoa

Ennaltaehkäisy, matala kynnys hoitoon hakeutumiselle ja pääsylle sekä oikea-aikainen ja tehokas hoito. Näitä vaadin soteuudistuksessa.

Kynnystä hoitoon hakeutumiseen on madallettava edelleen. Kaikki avun tarvitsijat eivät löydä palveluja. Ilman ajanvarausta toimivat mie­len­ter­veys­hoi­ta­jien vastaanotot ovat askel oikeaan suuntaan. Palveluista tulee tehdä mahdollisimman saavutettavia. Mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen ei välttämättä pääse edes sängystä ylös. Avun saamisen tulee olla todella yhden klikkauksen tai oven avauksen päässä.

Luodaan yhtenäisempi mielenterveystyön kenttä

Mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den kenttä on pirstaleinen kokonaisuus. Myös järjestöillä on suuri rooli mielenterveyden tukijoina. Yksi saa hoitoa yhdestä, toinen toisesta paikasta. Joku jää toimintamuotojen väliin tai ei tiedä, mihin ottaisi yhteyttä. Terveydenhuollon henkilökunnallakin on vaikeuksia hahmottaa palvelukenttää. 

Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, myös toimijoita ja toimintatapoja tulee olemaan yhä enemmän. Parhaiden tapojen valitseminen on haastavaa. Hyvinvointialueen vahvuus on palvelukentän yk­sin­ker­tais­ta­mi­ses­sa. Toiminta on helpommin koordinoitavissa ja organisoitavissa. Haluan luoda meille järjestelmän, jota ymmärrämme ja joka palvelee meitä.

Meidän on pidettävä erityisen hyvää huolta nuoristamme. Nuoret ovat kärsineet koronan aiheuttamasta eristäytymisestä todella paljon ja kahden viime vuoden ajan mielenterveyden ongelmat ovat kasautuneet. Ellemme puutu ongelmiin nyt tehokkaalla ja nopealla otteella, joudumme kärsimään hyvin pitkäaikaisista seurauksista.

Eroon mie­len­ter­vey­son­gel­mien stigmasta

Mie­len­ter­vey­son­gel­miin liittyy yhä voimakas stigma, joka vaikeuttaa avun hakemista. Mielipideilmastoa muutetaan avoimuudella ja positiivisella kampanjoinnilla. Myös henkilökuntaa kouluttamalla saadaan mielenterveyden asiat osaksi jokaista hoitokontaktia ja apu ajoissa sitä tarvitseville.

Lisää terapiaa ja terapeutteja

Terapian kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Mielenterveyden ongelmista kärsivälle tilanne on vaikea: on tavattava monta eri ammattilaista ennen kuin edes voi aloittaa terapeutin etsimisen. Psykoterapian saatavuusongelma koskettaa kaikkia asiakasryhmiä ja ongelman ratkaisun pitää lähteä jo psykoterapeuttien koulutustasolta: Psykoterapeutiksi kouluttautuminen on nykyisellään omakustanteinen lisäkoulutus psykiatrin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattikoulutuksen päälle. Psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­sen maksullisuuteen puuttumalla voidaan lisätä koulutusmääriä ja parantaa psykoterapian tarjontaa.

Terapeutin löytää vain sinnikkäästi etsimällä. Terapeutin löytäminen on paljon aloitekykyä vaativa prosessi, jota masentunut ihminen ei jaksa tehdä. Apu jää saamatta, sairauden paraneminen estyy, sairaus uusii. Sairauden uusiutuminen on inhimillistä kärsimystä. Uusiutuvat mielenterveyden sairaudet aiheuttavat myös pitkiä poissaoloja työelämästä ja saattavat johtaa varhaiseen sairaseläkkeelle siirtymiseen. On kaikkien etu, että mahdollisimman moni mielenterveyden ongelma hoidetaan nopeasti ja mahdollisimman hyvin.

Minä ajan hoitoa, jossa ongelmien korjaus alkaa ennen kuin ne ovat kunnolla edes päässeet syntymään.