Käsittelimme tänään HUS-yhtymähallituksessa Apotti-järjestelmästä tehtyä selvitystä. Selvitys suosittelee nykyisen järjestelmän tehostamista ja HUSin omien hoitoprosessien kehittämistä. Selvityksessä suositellun tehostamisvaihtoehdon keskiössä on Apotin yksinkertaistaminen käytettävyyden parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi sekä hoidon prosessien standardointi HUSissa. Tämä kehittäminen on hyödyllistä riippumatta siitä, sitoudummeko Apottiin pitkäaikaisesti. HUSin omien hoitoprosessien kehittäminen taas on edellytys sille, että ammattilaisten tekemää työtä voidaan jatkossa vähentää automaatiolla ja tekoälyllä. Käytän itse Apottia työssäni ja tunnen siten sekä järjestelmän hyötyjä että haasteita monesta näkökulmasta. IT-järjestelmät eivät saa olla este tuottavalle työlle. Päinvastoin niiden pitäisi parantaa tuottavuutta ja siinä Apotti ja se, miten Apottia käytetään, ei ole toistaiseksi onnistunut. Kansainvälisiä esimerkkejä onnistumisista kuitenkin on Epicin järjestelmillä ja

Mehiläispölytyksen arvo Suomen maataloudelle on MTK:n arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, pelkkä hunajakauppa pois lukien (mtk.fi). EU-tasolla vastaava luku on 15 miljardia euroa ja globaalisti 153 miljardia euroa. Mitä käy, jos pölyttäjät katoavat? Entä jos tulevaisuuden suurin uhka suomalaiselle metsälle ei olekaan hakkuu? Luonnon monimuotoisuus auttaa metsiä kestämään tauteja, tuholaisia, kuivuutta ja muita häiriöitä. Kun ekosysteemit köyhtyvät, niiden kyky selviytyä muuttuvista olosuhteista heikkenee. Luontokato koskee meistä jokaista. Kyse ei ole vain siitä, millaisia koppakuoriaisia maassa mönkii, vaan myös ruuantuotannosta, sairauksien leviämisestä ja uusien lääkkeiden löytymisestä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, tulvista, tuttujen kalojen katoamisesta ja tuholaisten leviämisestä. Sairauksien leviäminen on tästä hyvä esimerkki. Ehjä, lajirikas luonto toimii puskurina tartuntatauteja vastaan, kun taas pirstoutunut ympäristö suosii usein juuri niitä lajeja, jotka l

Työttömyyden kasvu näkyy mielenterveyspalveluissa voimakkaasti. Työ on yksi hyvän arjen peruspilareista, ja juuri nyt se puuttuu todella monelta. Näen omassa työssäni toivottomuutta. Fakta on, että monien on tällä hetkellä todella vaikea löytää töitä. Työllisyystilanne on katastrofi sekä inhimillisesti todella monille että Suomen talouden kantokyvylle. Toimia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan pian. Työllisyysaste on laskenut vuodesta 2023 lähtien. Työttömiä 15–74-vuotiaita oli toukokuussa 376 000, mikä on suurin määrä sitten vuoden 1998. Työllisten määrä on laskenut yhä viime vuodesta, ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 kesäkuussa 15 000 vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. SDP:n tavoitteena on katkaista pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, tarttua nuorisotyöttömyyteen ja muuttaa käynnissä oleva talouskasvu työpaikoiksi. Keskiviikkona 12.8. julkaistiin 10 keinon lista työttömyyden vähentämiseksi. Lue koko lista SDP:n sivuilta. Kasvu

Valtuustoaloite käsittelee lihavuuden hoitoonohjauksen kehittämistä Uudellamaalla. Se perustelee, miksi hoitoa pitää laajentaa, ja esittelee HUSin digitaalisen Terveyslaihdutusvalmennuksen vaikuttavana ja skaalautuvana ratkaisuna.

Tekoäly nähdään sotealan välttämättömänä uudistajana, kun väestön ikääntyminen ja heikkenevä huoltosuhde kasvattavat hoivatarvetta. Teksti pohtii, miksi alan on otettava tekoäly käyttöön hyvän tuottamiseksi.

Gynekologisten sairauksien hoidon saatavuus on monelle puutteellista, ja diagnoosit viivästyvät liian pitkään. Kirjoitus nostaa esiin hoidon epätasa-arvon, oireiden vähättelyn ja alidiagnosoidut vaivat eri elämänvaiheissa.