Ajankohtaisia kirjoituksiani

Tarvitsemme pysyviä omalääkäreitä ja jatkuvuutta hoitoon

Terveysasemalla työskentely on tehnyt minusta vahvan omalääkärimallin kannattajan. Omalääkärin lisäksi myös omahoitajan ja muun hoitotiimin pysyvyys on tärkeää monille asiakasryhmille. Omassa työssäni mielenterveyspotilaiden kanssa juuri oman lääkärin pysyvyys on merkittävässä roolissa.

Omalääkärimalli mahdollistaa pitkäaikaisen ja luottamuksellisen suhteen muodostamisen lääkärin ja potilaan välille. Lääkäri tuntee potilaan taustan, sairauksien historian ja elintavat, mikä helpottaa oikean diagnoosin tekemistä ja hoitosuunnitelman laatimista. Tämä ei ainoastaan paranna hoidon laatua, vaan myös säästää aikaa ja resursseja, kun potilas ei joudu selittämään samaa tilannetta useille eri lääkäreille. Lisäksi potilaan on helpompi sitoutua hoitoon ja vastuunotto omasta hoidosta voi lisääntyä. Tämän on arvioitu vähentävän kiireellisten käyntien ja sairaalahoitojen tarvetta pitkällä aikavälillä.

Viime vuosina olen herännyt siihen, kuinka absurdi nykytilanteemme on: Monilla potilailla ei ole ketään hoitavaa ammattilaista, joka tuntisi heidän taustansa ja tilanteensa. Myös omassa elämässäni, terveyshaasteiden kohdatessa, olen usein toivonut, että saisin kohdata lääkärin tai hoitajan, joka tuntee minut. Tämä on inhimillinen ja luonnollinen toive.

Onneksi omalääkärimallin kehittämiselle löytyy tukea yli puoluerajojen, ja monilla rintamilla testataan ja suunnitellaan erilaisia malleja. Demareiden vaaliohjelmassa omalääkäri- ja omahoitajamallit ovat keskeisiä tavoitteita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella selvitetään rinnakkain erilaisten omalääkärimallien toimivuutta. Perinteisen, terveyskeskuksessa työskentelevän omalääkärin lisäksi alueella pilotoidaan ammatinharjoittajamallia. Ensimmäinen ammatinharjoittajana toimiva lääkäri aloitti toimintansa Kalajärven terveysasemalla viime syksynä. Tavoitteena on saada lisää lääkäreitä mukaan pilottiin jo tänä keväänä.

Ammatinharjoittajamallissa lääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina terveysasemalla sen sijaan, että he olisivat hyvinvointialueen työntekijöitä. Tämä malli mahdollistaa lääkärille enemmän joustavuutta, mutta samalla se tuo mukanaan myös suuremman vastuun omasta toiminnasta ja asiakassuhteistaan. Lääkärillä on mahdollisuus luoda pitkäaikaisia potilassuhteita ja sitoutua syvemmin omaan työhönsä. Ammatinharjoittajalääkärin työparina toimii hyvinvointialueella töissä oleva sairaanhoitaja.

Suomessa uudenlainen, mutta esimerkiksi Euroopan maissa hyvinkin tyypillinen ammatinharjoittajamalli jakaa lääkäreiden mielipiteitä. Osa pitää mallia erittäin kiinnostavana, mutta osa suhtautuu siihen varauksella. Myös päättäjien keskuudessa malli herättää monenlaisia mielipiteitä. Vaikka ammatinharjoittajamallin alkuvaiheen kustannukset ovat suuremmat kuin terveyskeskuslääkäreillä, pitkällä aikavälillä voi syntyä säästöjä, mikäli lääkärit sitoutuvat potilaisiinsa ja hoitoon pysyvästi. Tällöin hoidon jatkuvuus voisi tuottaa toivottuja tuloksia sekä sairauksien hoidossa että ennaltaehkäisyssä.

Selvitämme tällä hetkellä erilaisten omalääkärimallien toimivuutta niin Länsi-Uudellamaalla kuin kansallisestikin. Eri malleja vertailemalla voidaan löytää Suomen terveydenhuoltoon parhaiten sopiva malli tai mallit. Parhaat ja kustannuksiltaan tehokkaimmat mallit pitää saada käyttöön Suomen laajuisesti. Hoidon jatkuvuuden parantaminen on keskeinen tavoitteemme seuraavalle valtuustokaudelle. Potilaalla on oikeus siihen, että terveydenhuollossa ammattilainen tuntee hänen tilanteensa.

Teksti kirjoitettu Länsi-Uudenmaan demareiden blogiin ja julkaistu 12.3.25. 

Kohti kevään vaaleja

Kolme vuotta aluevaltuustossa on osoittanut, että toimintaympäristö on kaikkea muuta kuin helppo. Silti haluan jatkaa, koska erityisesti toimintoja sopeuttaessamme ja uudistaessamme teemme jatkuvasti tärkeitä arvovalintoja. Tällä kaudella Länsi-Uudellamaalla on mm. priorisoitu ennaltaehkäiseviä palveluita kuten perhesosiaalityötä ja lastensuojelun jälkihuoltoa, rekrytoitu kouluihin psykologeja ja kuraattoreja, panostettu digitalisaatioon (jonka hedelmät alkavat näkyä ensi keväänä), vähennetty vuokratyövoimaa, panostettu 14 päivän hoitotakuun toteutumiseen ja kehitetty terveysasemien tiimimallia hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi. Pysyviä lähipalveluita korvataan jossain määrin kevyemmillä palveluilla (lähiterveysasemat) ja liikkuvilla palveluilla palveluiden kysynnän ollessa vähäistä, jotta resurssit kohdistuisivat tasaisemmin. Erityisesti liikkuvien palveluiden käynnistymistä ja toteutumista alueella on seurattava jatkossa tarkasti, koska niihin nojaa lupaus palveluiden saatavuudesta syrjäisemmillä alueilla.

Ensimmäisinä vuosina hyvinvointialueella on jouduttu tekemään suuria sopeutuksia rahoituslain vaatimusten mukaisesti. Nykyhallitus ei ole myöskään tuonut pienintäkään helpotusta alueiden ahdinkoon. Länsi-Uudellamaalla sopeutuksiin on lähdetty nopeasti, jotta myös tuloksia saataisiin nopeasti ja taloustilanne tasapainottuisi jo lähivuosina. Toimintoja on jouduttu supistamaan ja osa päätöksistä on ollut hyvin kipeitä, mutta katse on pidetty jatkuvasti myös kehittämisessä. Haluan olla näkemässä millaisia hyvinvointialueemme palvelut tulevaisuudessa ovat ja edelleen viedä palveluitamme järkevään, vaikuttavaan ja inhimilliseen suuntaan.

HUSilla on näytön paikka synnytysten hoidossa

HUS on päättänyt Lohjan sairaalan synnytystoiminnan kesäsulusta 17.6.-8.9.2024 välisellä ajalla. Osana palveluverkon muutoksia yhtymähallitus päätti lisäksi 6.5. kokouksessaan lakkauttaa synnytykset Lohjan sairaalassa viimeistään vuonna 2026. Meille luottamushenkilöille on vakuuteltu, että Lohjan sairaalan synnytystoiminta pystytään hoitamaan Naistenklinikalla ja Jorvissa ongelmitta. Itse pelkään että tämä ei toteudu, koska synnyttäviä äitejä ei tällä hetkelläkään pystytä hoitamaan kaikilta osin laadukkaasti.

Näen omassa työssäni erityisesti niitä äitejä, joiden synnytyskokemukset ovat olleet huonoja, osalla traumaattisia. Kaikkia komplikaatioita ei toki pystytä ehkäisemään ja synnytyksissä voi tulla vastaan yllättäviä tilanteita – myös hengenvaarallisia tilanteita. Kohtaamissani huonoissa synnytyskokemuksissa korostuvat kuitenkin ehkäistävissä olevat asiat, kuten puutteellinen tiedonkulku, kiire synnytysosastoilla, voimakkaat kivut ja riittämätön kivunhoito sekä kokemus siitä, ettei kellään ole aikaa auttaa esimerkiksi imetyksessä. Ne, jotka joutuvat komplikaatioiden jälkeen heräämöön ennen lapsivuodeosastolle siirtymistä, saattavat hädissään ja sekavassa tilassa kysellä, missä vauva on ja miten vauva voi, mutta kaikille ei tähän ehditä vastaamaan. Monet kertovat, ettei varsinaista synnytyskeskustelua käyty – kysyttiin vain numeerinen arvio synnytyksen onnistumisesta. Sitäkin numeroa monet haluaisivat jälkikäteen laskea, kun hormonipilven laannuttua ymmärtää, että hyvä synnytys olisi voinut olla muutakin kuin hengissä selviämistä.

Omakin kokemukseni on ollut, ettei synnytystä hoidettaessa valitettavasti pystytä huomioimaan sitä, miten haavoittuvassa tilassa osa meistä äideistä on. Etenkin esikoislapsen syntyminen voi olla valtava shokki, niin henkisesti kuin kehollekin. Kätilöistä on pulaa ja tämä näkyy synnytyssairaaloiden arjessa, vaikka jokainen kätilö varmasti tekee parhaansa ja enemmänkin tukeakseen synnyttäjiä. Rauhallisten kohtaamisten ja huolenpidon sijaan synnyttäjät saavat osakseen kiireen ja kuormituksen varjostamaa hoitoa ja ohjausta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti äiteihin, joilla on alttiutta synnytystraumalle, ja voi varjostaa äitiyttä ja lapsen kasvuympäristöä kuukausia tai jopa vuosia. Osalla huono kokemus synnytyksestä on este seuraavan lapsen hankkimiselle ja kokemuksia puretaan vuosien jälkeen ammattilaisten avulla.

Synnytyskokemusten parantamiseen on satsattava

Lohjan synnytystoiminnalle on myönnetty WHO/Unicefin vauvamyönteisyyssertifikaatti systemaattisesta ja onnistuneesta imetyksen edistämisestä. Lohjalla täysimetyksen osuus on 63 % kun muissa HUS-alueen sairaaloissa vain 31-34 %. Näin suuri ero ei selity eroilla synnyttäjissä vaan eroilla toimintatavoissa. Lohja on myös synnyttäjien keskuudessa ollut erityisen pidetty ja kodinomaiseksi koettu sairaala. Nyt tehdyn Lohjan synnytystoiminnan lakkauttamispäätöksen yhteydessä päätettiin synnytyskokemuksia parantavista toimenpiteistä koko HUS-alueelle. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa parantaa synnytysvalmennusta ja ehkäistä synnytyspelkoa, lisätä synnyttäjien toimijuutta matalan riskin synnytyksissä sekä parantaa hoidon laatua ja kohtaamista. Tavoitteeksi asetettiin myös, että kaikki HUSin synnytyssairaalat saavat vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatin viimeistään vuonna 2027. Näissä tavoitteissa onnistuminen on äärimmäisen tärkeää.

Tänä kesänä Lohjan sairaalan kätilöt työskentelevät Jorvissa, Naistenklinikalla ja Hyvinkäällä. HUSilla on aitiopaikka saada tietoa siitä, mikä Lohjalla toimii erityisen hyvin ja mikä muualla mahdollisesti koetaan toimimattomaksi. Näitä kokemuksia on tärkeä kerätä ja kuunnella. Muutoksia synnytysten hoidossa tarvitaan, jotta jokainen synnyttäjä saisi laadukkaan ja turvallisen synnytyskokemuksen ja jokainen lapsi mahdollisimman hyvän alun elämään.