Teimme laajan valtuustokysymyksen gynekologisen hoidon saatavuudesta ja gynekologisten sairauksien tunnistamisesta ja hoidosta. 

Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elää noin 600 000 suomalaista. Sairauksien ja oireyhtymien diagnoosiviiveet ovat pitkiä, ja moni jää kokonaan vaille diagnoosia. Avauksella halusimme korostaa, että kyseessä on merkittävä gynekologisen hoidon saatavuuden ongelma. Nykyjärjestelmän puutteet ja ammattilaisten asenteet voivat johtaa oireiden vähättelyyn ja sitä kautta jopa kuolemaan johtaviin diagnoosiviiveisiin.

Puutteet gynekologisten oireiden tunnistamisessa ja hoidon saatavuudessa koskettavat suurinta osaa naisista eri elämänvaiheessa. Esimerkiksi voimakkaat kuukautiskivut, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS, endometrioosi, vaihdevuodet, lantionpohjan oireet ja imetyksen aiheuttamiin hormonaalisiin muutoksiin liittyvä unettomuus ovat kaikki alidiagnosoituja ja alihoidettuja. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi seuraukset työkyvyn heikkenemisen kautta kansantaloudelle ovat mittavat.

Tutkimukset osoittavat, että naisten kipuja ja oireita terveydenhuollossa vähätellään. On todellinen tasa-arvo-ongelma, että hoitoa naisten oireisiin ja sairauksiin voi olla vaikea saada. Terveyskeskuslääkäreiden perehtyneisyydessä gynekologisiin sairauksiin on suurta vaihtelua ja se vaikuttaa oireiden tunnistamiseen.

Oleellista on varmistaa riittävä gynekologinen osaaminen ja tarvittava tutkimusvälineistö, joka mahdollistaa esimerkiksi gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekemisen jo perusterveydenhuollossa. Parantamalla gynekologisten palvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja lisäämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksia voidaan parantaa diagnostiikkaa sekä vähentää toistuvia yhteydenottoja ja käyntejä, joilla asiakas ei saa tarvitsemaansa hoitoa.

Oikeus gynekologisten sairauksien hyvään hoitoon on jokaisella – ei vain niillä, joilla on varaa käydä yksityisellä gynekologilla. Gynekologisten palveluiden riittämätön saatavuus sekä gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien puutteellinen tunnistaminen ja hoito ovat merkittäviä epäkohtia julkisessa terveydenhuollossa. Tällä valtuustokaudella aiomme toimia aktiivisesti asian ratkaisemiseksi.