Rat­kai­su­ja hoi­ta­ja­krii­siin

Kun minulta kysytään, miten hoitajakriisi ratkaistaan, vastaan ytimekkäästi: "Palkat, työolot, johtaminen." Siinä ovat avaimet ratkaisuun.

80 % suomalaisista kannattaa hoitajien palkkojen nostamista (HS 27.12.). Palkkojen nostaminen kilpailukykyiselle tasolle on keskeinen osa hoitajakriisin ratkaisua. Suomalaisista kuitenkin vain 45 % hyväksyy veronkorotukset, jotta hoitajien palkkoja saataisiin nostettua.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään työntekijää, joka vaihtaa alaa riittämättömän palkan tai huonojen työolojen vuoksi. Viimeisen vuoden aikana jo 69 % sairaanhoitajista on harkinnut vaihtavansa alaa, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 56 % (HS 22.12.).

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta eikä aluevaltuustolla ole juuri vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia rahoituksen määrään. Maakuntavero rahoituksen keinona häämöttää vasta tulevaisuudessa. Asiakasmaksut ovat ennemminkin turhia käyntejä välttämään ohjaava mekanismi kuin merkittävästi kuluja kompensoiva tuloerä. Hyvinvointialueiden tehtäväksi jää siis toimintoja uudelleen järjestelemällä ja tehostamalla löytää rahaa ja keinoja hoitajakriisin ratkaisuun.

Hyvä uutinen on, että alueiden hallinnollinen yhdistyminen ja päällekkäisten toimintojen karsiminen on luonnollinen paikka tehostaa hallintoa. Länsi-Uudellamaalla terveydenhuollon järjestämisestä vastaa tällä hetkellä kahdeksan kuntaa sekä Karkkilan ja Vihdin muodostama pe­rus­tur­va­kun­tayh­ty­mä Karviainen. Soteuudistuksessa on pyrittävä aktiivisesti poistamaan hallinnon ja suunnittelun päällekkäisyyksiä. Näin saamme vapautettua resursseja suorittavaan työhön - siis maksettua terveydenhuollon henkilökunnalle enemmän palkkaa ja palkattua uusia hoitajia.

Käsittelin teemaa "Mistä rahat hoitajien palkkoihin" omassa artikkelissaan. Tiivistettynä omat ratkaisuni aluevaltuustojen keinovalikoiman huomioiden ovat:

1. Leveämmät hartiat - päällekkäisyydet pois ja skaalaetuja
2. Säästöjä ennaltaehkäisyllä
3. Päivystys kuntoon
4. Resurssien tehokkaampi jako perus- ja eri­kois­sai­raan­hoi­don välillä
5. Apua ensimmäiseltä luukulta

Työn kuormittavuutta ei pystytä vähentämään uusia hoitajia palkkaamalla, sillä hoitajia ei yksinkertaisesti enää löydy vakansseja täyttämään. Meidän pitää siis korjata työn kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä mahdollisimman tehokkaasti.

Johtamisosaamiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Johtamisella on merkittävä vaikutus sai­raus­pois­sao­loi­hin, työpaikan ilmapiiriin ja työn kuormittavuuteen. Työn kuormittavuutta voidaan vähentää esimerkiksi parantamalla hoitajien mahdollisuutta keskittyä juuri hoitotyöhön ja siirtää mahdollisimman paljon hoitotyöhön liittymättömiä tehtäviä avustavalle henkilökunnalle. Liian moni hoitaja toimii työssään myös sihteerinä, siivoojana ja kokkina, välillä myös remonttivastaavana, kodinkoneiden kilpailuttajana tai vaikkapa oppaana.

Hyvää johtamista on työntekijöiden ottaminen mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on paljon osaamista ja ymmärrystä hoitotyön prosessien käytännön luonteesta. Tätä osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi. Tehokkaampi osallistaminen sitouttaa myös työntekijät työpaikkaan ja tutkitusti parantaa tyytyväisyyttä työhön.

Soteuudistuksessa meidän pitää tarkastella terveydenhuollon prosesseja ja pohtia, mitä voimme tehdä paremmin. Monesti taloudellinen ja inhimillinen näkökulma tukevat toisiaan. Esimerkiksi asiakkaalle on tärkeää saada palvelu nopeasti ja yhdeltä luukulta. Myös terveydenhuollolle on tehokkaampaa, ettei asiakkaan tarvitse tavata monia eri ammattihenkilöitä ja jonottaa ruuhkautuneissa puhelinpalveluissa useita eri aikoja saadakseen tarvitsemansa. Säästämme rahaa, kun luomme selkeän, yksinkertaisen järjestelmän jossa asiakas löytää tarvitsemansa palvelun ensimmäisellä yrittämällä. Vastaavasti myös turhat päivystyskäynnit ovat kallis rasite terveydenhuollolle ja turhauttavia ja rasittavia asiakkaille. Toimiva nettiajanvaraus olisi kätevä asiakkaalle ja vapauttaisi hoitajan aikaa muihin tehtäviin.

Terveydenhuolto nykyisellään ei ole äärimmilleen viritetty tai tehokas, vaikka hoitajien selkänahasta tehoja nyljetäänkin esimerkiksi kotihoidossa  ja vanhustenhoidossa jo aivan kohtuuttomasti. Meidän on keskityttävä te­hok­kuusa­jat­te­lus­sa organisaation tehokkuuteen, järjestelmien tehokkuuteen ja toimintojen yksinkertaisuuteen. Ei enää revitä tehokkuutta hoitajan ja potilaan kohtaamisesta, vaan pidetään huolta, että juuri kohtaamiselle jää aikaa hyvin toimivassa järjestelmässä.