Aino Laine bannerikuva
30.11.2021

Nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lut kuntoon

Nuoren fyysinen, psyyk­ki­nen ja so­si­aa­li­nen kehitys on erityisen nopeaa. Mie­len­ter­vey­den ongelmien hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­seen ei ole varaa.

Nuorten mielenterveydestä on pidettävä erityisen hyvää huolta. Nuoria on psykiatrisessa hoidossa jatkuvasti enemmän.  Korona-aika on ollut erityisen raskasta nuorille, jotka ovat joutuneet käymään koulua ja suorittamaan opintojaan etänä. Harrastukset ovat olleet tauolla ja sosiaalinen kanssakäyminen ystävien ja sukulaisten kanssa vähentynyt merkittävästi. Nuoruutta ikävaiheena leimaa erityisen nopea kehitys niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Nuorien suhtautuminen omaan seksuaalisuuteen, persoonaan, kaveripiiriin sekä omiin vanhempiin on voimakkaassa murroksessa. Itsenäistyminen, yhä suuremman vastuun ottaminen sekä oman paikan löytäminen vaativat voimavaroja, tukea ja ohjausta. Nuorta ei saa jättää yksin hänen kohtaamissaan kriiseissä.

Kuten muissakin mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa, myös nuorten palveluissa toimiva perustaso on kaiken pohja ja perusta. Eri­kois­sai­raan­hoi­dol­la on paikkansa tutkimusten ja hoitojaksojen toteuttajana, mutta nuorten mielenterveyden tuki on löydyttävä perustasolta: Riittävän hyvin resursoiduilta perustason nuo­ri­so­po­likli­ni­koil­ta sekä koulujen psykologeilta ja kuraattoreilta. Nuorten hoidossa on huomioitava myös riittävä tuki koko perheelle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä palveluihin tilanteissa, joissa asiakas siirtyy lastenpsykiatrian piiristä nuorisopsykiatrian piiriin tai vastaavasti nuorisopsykiatrian piiristä aikuispsykiatrian piiriin. Hoidon jatkuvuus ei saa näissä tilanteissa vaarantua. Aihetta on käsitelty myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla 19.10.2021. 

Lääkärit kokevat olevansa lausuto- ja re­sep­ti­au­to­maat­te­ja

Lääkäripula vaivaa nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­ja. Lääkäreiden vaihtuvuus vaikeuttaa pitkäjänteisen hoidon toteutumista. Kiireen keskellä lääkärit kokevat olevansa pelkkiä lausunto- ja reseptiautomaatteja sen sijaan, että saisivat rauhassa syventyä potilaan hoitoon. On tilanteita, joissa eri­kois­sai­raan­hoi­don poliklinikat joutuvat lähettämään nuoren päivystykseen akuutin kriisin takia, koska yksikössä ei ole omaa lääkäriä, joka voisi vastata nuoren hoidosta. Tämä on täysin kestämätöntä ja on paitsi rasite nuorelle, jota pompotellaan paikasta toiseen, myös kuormittaa täysin turhaan päivystyksen resursseja. Nuorisopsykiatrian houkuttelevuutta on lisättävä sekä lääkäreiden että muiden terveydenhuollon ammattiryhmien silmissä.

Kohti toimivaa hoi­to­ta­kuu­ta ja ilman ajan­va­raus­ta toimivia palveluja

Espoossa nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin on tehty panostuksia. Vuonna 2020 hoitoon Espoon nuorisopolille on päässyt hoitoon 11 päivän kuluessa (Länsiväylä 19.4.2020). SDP ajaa 7 päivän hoitotakuuta myös nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin. Hoitotakuun lisäksi meidän on löydettävä keinot valvoa, että hoitoa todella saadaan. Nykytilassa valitettavasti kirjataan potilaita sisään hoitotakuun takia ja jätetään sitten odottamaan ammattilaisen tapaamista ns. sisäisiin jonoihin. Tämä ei ole hoitotakuun tarkoitus, eikä näin voi jatkua.


Mielenterveys- ja päihdeklinikka Matinkylän Isossa Omenassa palvelee myös nuoria ilman ajanvarausta. Etenkin Ison Omenan palvelutorin mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ovat mielestäni askel oikeaan suuntaan. Samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjasto sekä muita palveluita. Ajanvaraukseton hoitoon hakeutuminen palvelutorin kaltaisessa ympäristössä on juuri sellainen matalan kynnyksen palvelu, joka on tuotu lähelle käyttäjiä - ympäristöön, jossa käyttäjät muutenkin liikkuvat. Vastaavanlaisten matalan kynnyksen palveluiden verkoston on levitettävä kyllin laajalti koko Länsi-Uudenmaan alueelle.

Enemmän terapiaa, enemmän te­ra­peut­te­ja

Myös nuoria ohjataan psykoterapiaan, mikäli nuoren kunto mahdollistaa terapian. Psykoterapian saatavuus on valtakunnallinen ongelma ja terapian aloittaminen saattaa viivästyä pitkiäkin aikoja, koska terapeuttia ei löydy. Psykoterapian saatavuusongelma koskettaa kaikkia asiakasryhmiä ja ongelman ratkaisun pitää lähteä jo psykoterapeuttien koulutustasolta: Psykoterapeutiksi kouluttautuminen on nykyisellään omakustanteinen lisäkoulutus psykiatrin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattikoulutuksen päälle. Psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­sen maksullisuuteen puuttumalla voidaan lisätä koulutusmääriä ja parantaa psykoterapian tarjontaa. 


Käytetään monipuolisesti erilaisia terapiaratkaisuja. Eripituiset lyhytterapiajaksot ovat tärkeä osa terapiakenttää ja niitä voidaan harkita pitkän psykoterapian sijaan. Esimerkiksi HUSin Terapiat etulinjaan -hanke kouluttaa sairaanhoitajista lyhytterapeutteja ja tuo terapeuttiset hoidot enemmän osaksi potilaiden sairaalahoitoa ja polikliinistä hoitoa. Terapian saatavuutta on parannettava useilla yhtäaikaisilla keinoilla. 

Kuullaan hä­tä­huu­dot - niitä huutavat nyt asian­tun­ti­jat, vanhemmat ja nuoret itse

Vanhempien hätähuudot lasten ja nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den puolesta on näkynyt myös mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa ja mediassa. Kirjoituksista välittyy epätoivo ja turhautuminen toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen. “Saako pahoinvoiva nuori apua vasta sitten, kun hän uhkaa tappaa itsensä?” kysyy eräs vanhempi nimimerkillä Pahoinvoivan nuoren äiti Helsingin Sanomissa 20.10.2021. 

“Nuorten mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat vakava uhka kansanterveydelle."


- Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Anu Raevaara ja nuorisopsykiatrisen epidemiologian dosentti Veikko Aalberg

"Nuorten mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat vakava uhka kansanterveydelle," kirjoittavat nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Anu Raevaara ja nuorisopsykiatrisen epidemiologian dosentti Veikko Aalberg (HS 16.10.2021). Olen täysin samaa mieltä. Jos nuoren ongelmiin ei päästä puuttumaan, on nuori syrjäytymisvaarassa. Opinnot kärsivät ja elämän tärkeässä vaiheessa tehtävät valinnat tehdään mie­len­ter­vey­son­gel­mien varjossa. Puuttumattomuus tuottaa meille sukupolven aikuisia, joiden mie­len­ter­vey­son­gel­miin ei ole reagoitu oikea-aikaisesti. Heille nuoruus on kuulunyt liikaa kärsimystä ja heillä on todennäköisemmin aikuisiässä vaikeuksia päästä kiinni työelämään. Tämä on uhka kansanterveydelle ja hy­vin­voin­ti­val­tiol­le.


Pidetään siis hyvää huolta nuoristamme!

Jaa tämä artikkeli
1638005811155_versio%202-8qf7ji.JPG-me

Aino Laine

Sairaanhoitaja. Diplomi-insinööri. Moderni demari. 

Yh­teys­tie­dot

aino@ainolaine.fi

Olen mukana

Äimä logo
Tehy logo
Sairaanhoitajaliiton logo
Sosiaalidemokraattien slogan – Mitä sinulla on sydämellä?
1639563396096_cropped-demarinaiset_logo_punainen_tekstilla_04052020-me.png

Kuvat ja ku­vaus­re­kvi­siit­ta

1639562484591_Pelisan%20logo-me.jpg
1639562900237_tomi%20westerholm-me.jpg