Aino Laine bannerikuva
7.1.2022

Mistä rahaa hoitajien palk­koi­hin?

Päätin pu­res­kel­la aihetta ja esittää mah­dol­li­sim­man monta ratkaisua siihen, mistä voimme kohdentaa varoja hen­ki­lö­kun­nan palk­koi­hin, jotta saamme hoi­ta­ja­krii­sin rat­kais­tua.

Tällä hetkellä kaikki puolueet ilmoittavat kannattavansa parempaa palkkaa hoitajille. Aluevaltuustoilla ei ole kuitenkaan käytännössä mitään keinoja kerätä lisää rahaa. Asiakasmaksujen korotukset eivät ole mielekäs keino, koska ne kohdistuvat kaikkein heikoimpiin eikä alueilla ole vielä verotusoikeutta. Mistä kummasta siis saamme rahat hoitajien palkankorotuksiin? Mitä säästökeinoja meillä on käytössämme?


Päätin pureskella aihetta ja esittää mahdollisimman monta ratkaisua siihen, mistä voimme kohdentaa varoja henkilökunnan palkkoihin, jotta saamme hoitajakriisin ratkaistua. Tiivistetysti ratkaisuni ovat:

  1. Leveämmät hartiat - päällekkäisyydet pois ja skaalaetuja
  2. Säästöjä ennaltaehkäisyllä
  3. Päivystys kuntoon
  4. Resurssien tehokkaampi jako perus- ja eri­kois­sai­raan­hoi­don välillä
  5. Apua ensimmäiseltä luukulta

Leveämmät hartiat - pääl­lek­käi­syy­det pois ja skaa­lae­tu­ja

Länsi-Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestää tällä hetkellä kahdeksan kuntaa sekä Vihdin ja Karkkilan muodostama pe­rus­tur­va­kun­tayh­ty­mä Karviainen. Jatkossa järjestäjiä on yksi. Yhdeksän eri suunnittelijan, toteuttajan ja johtajan sijaan meillä on yksi. Tässä yhteydessä meidän on mahdollista poistaa päällekkäistä hallintoa ja kohdentaa säästyvät resurssit suorittavaan työhön - siis niihin hoitajien palkkoihin.

Aino Laine 297 ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon

Osa hyvinvointialueen tehtävistä voidaan suorittaa tehokkaammin laajemmilla hyvinvointialueilla.  Esimerkiksi digipalvelut, toimivat ajan­va­raus­jär­jes­tel­mät sekä selkeät hoitopolut voidaan hoitaa kerralla kuntoon koko alueelle. Skaalaeduilla tarkoitan juuri tätä: Yksi toimiva ratkaisu voidaan ottaa käyttöön useammassa paikassa, yksi hyvä palvelumalli koko alueella. Ei tarvitse siis miettiä jokaista asiaa kymmentä kertaa.. Parhaat ja toimivimmat käytännöt eri puolelta hyvinvointialuetta voidaan omaksua niihin terveyskeskuksiin, joissa palvelun saanti takkuilee eniten. Suuren alueen toimintojen suunnitteluun on mahdollista panostaa enemmän kuin yhdeksän pienen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Säästöjä en­nal­taeh­käi­syl­lä

Kaikki tuntuvat kannattavan ennaltaehkäisyn lisäämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa piileekin sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat säästöt.

Jos 35-vuotias, noin 3 000 euroa kuussa ansainnut henkilö siirtyy työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sen yhteiskunnalle on arvioitu olevan vähintään 1,2 miljoonaa euroa. Yli puolet kaikista työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyden häiriöt korostuvat etenkin nuorten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­sä. 

Jos 35-vuotias, noin 3 000 euroa kuussa ansainnut henkilö siirtyy työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sen yhteiskunnalle on arvioitu olevan vähintään 1,2 miljoonaa euroa

Sairausperusteisia toi­meen­tu­lo­tur­vae­tuuk­sia saaneiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuntouttavat toimet, mahdollisuus osallistua työelämään ja opiskeluun ovat keskeisiä kun sosiaaliturvaa uudistetaan. Nuorten aktivointiin käytetyt resurssit maksavat itsensä yhteiskunnalle monin kerroin takaisin ja inhimillinen kärsimys nuoren elämässä vähenee. Kuntouttavan työtoiminnan elinkaarilaskelmat toistavat samaa viestiä: Vuonna 2013 tehdyissä case laskelmissa yhden ihmisen onnistunut aktivoiminen takaisin työelämään on tuonut julkiselle sektorille 0,6 - 1 miljoonan euron säästöt riippuen ihmisen taustasta ja iästä, jolloin hän on pudonnut työelämästä.

Suomen Mielenterveys ry:n eli MIELI ry:n tilastoissa taas esitetään että lisäsiojoitus masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa itsensä 3,3-5,7 kertaisesti takaisin 15 vuoden aikana. Yksi terapiatakuun toteutumiseen käytetty euro säästää yli viisi euroa. 


Lukujen valossa on hullua olla laittamatta resursseja ennaltaehkäisyyn. Nyt on tehtävä rohkeita päätöksiä ja uskallettava panostaa sinne, mistä suurimmat säästöt lopulta saadaan.

Päivystys kuntoon

Ketkä potilaista kuuluvat päivystykseen, ketkä eivät? Voimme saada sekä säästöjä että helpottaa päivystysten kriisiytynyttä tilannetta sillä, että päivystykseen ohjautuvat vain ne potilaat jotka todella tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa. Iäkkäiden ihmisten kuljettaminen hoivakodeista päivystykseen saamaan tutkimuksia ja hoitoa tuottaa sekä inhimillistä kärsimystä että tuhlaa resursseja. Ikääntyneiden hoitoon ratkaisut löytyvät ihan muualta kuin päivystyksestä, mm. liikkuvan sairaalan palveluista ja omalääkärimallista. Lue enemmän ajatuksiani ikääntyneiden hoidosta.

Päivystysapunumero on ollut loistava keino vähentää turhia päivystyskäyntejä. Tarvitsemme riittävän hyvin resursoituja ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka auttavat niitä asiakkaita, joiden ei ole tarpeellista lähteä päivystykseen. Silloin myös päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat potilaat saavat nopeasti laadukasta hoitoa. Oikeat potilaat oikeassa paikassa helpottavat merkittävästi myös päivystyksen henkilökunnan työtä ja tekevät päivystystyöstä vetovoimaisempaa, pitovoimaisempaa ja mielekkäämpää.

Re­surs­sien te­hok­kaam­pi jako pe­rus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don välillä

Pe­rus­ter­vey­den­huol­lon on tarkoitus olla terveydenhuoltomme perusta ja kivijalka. Parannamme terveyskeskusten toi­min­tae­del­ly­tyk­siä riittävillä resursseilla, työn vetovoimaisuuden lisäämisellä, eri­kois­sai­raan­hoi­don jalkauttamisella ja omalääkärimallilla, joka on saatava käyttöön etenkin monisairaille ja iäkkäille potilaille, joiden hoidon onnistuminen vaatii kokonaiskuvan ymmärtämistä.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­lon on tarkoitus olla terveydenhuoltomme perusta ja kivijalka.

Ennaltaehkäisyn merkitys on läsnä myös pe­rus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don resurssien mielekkäässä jakautumisessa. Yksi vuorokausi erikoisairaanhoidon vuodeosastolla maksaa yli tuhat euroa, yksi terveyskeskuskäynti 84 euroa. Kaikki sairaalareissut, jotka voidaan ehkäistä oikea-aikaisella, tehokkaalla ter­veys­kes­kus­hoi­dol­la säästävät sekä yksilön että yhteiskunnan resursseja merkittävästi. Emme siis saa säästää pe­rus­ter­vey­den­huol­los­ta sillä kustannuksella, että potilaat valuvat lopulta eri­kois­sai­raan­hoi­don hoidettaviksi huomattavasti suuremmilla rahallisilla ja inhimillisillä kustannuksilla.

Apua en­sim­mäi­sel­tä luukulta

Selkeä palveluohjaus vähentää terveydenhuollon henkilökunnan turhaa työtä. Jos onnistumme ohjaamaan potilaan suoraan oikeaan palvelun pariin ja ratkaisemaan ongelman nopeasti, säästämme työtä ja rahaa - puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota potilas kokee yrittäessään saada palvelua siinä onnistumatta. Etenkin mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa potilaiden kokemus on usein se, että apua on yritetty hakea useasta eri paikasta ennen kuin lopulta jostain on saatu mielekästä hoitoa ja apua. Tämä on kaikkien kannalta kestämätöntä ja tehotonta. Selkeä palveluohjaus on sekä asiakkaan että henkilökunnan etu. Sillä voidaan myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta säästää merkittäviä summia rahaa, mikäli asiakkaan ongelmiin onnistutaan tarttumaan ennen niiden kärjistymistä esimerkiksi työkyvyttömyydeksi.

1639556393117_Aino-vaalikuvat-hoitaja_hymy_1-me.jpg
Jaa tämä artikkeli

Yh­teys­tie­dot

aino@ainolaine.fi

Olen mukana

Äimä logo
Tehy logo
Sairaanhoitajaliiton logo
Sosiaalidemokraattien slogan – Mitä sinulla on sydämellä?
1639563396096_cropped-demarinaiset_logo_punainen_tekstilla_04052020-me.png

Kuvat ja ku­vaus­re­kvi­siit­ta

1639562484591_Pelisan%20logo-me.jpg
1639562900237_tomi%20westerholm-me.jpg