Aino Laine bannerikuva
15.12.2021

Ikään­ty­nei­den hyvä hoito

Ikään­ty­nei­den hoidon laadukas ja tehokas jär­jes­tä­mi­nen on yksi tär­keim­piä ky­sy­myk­siä, joihin meidän on lä­hi­vuo­si­na vas­tat­ta­va. Asia ei koske vain ikään­ty­nei­tä, vaan ihan jokaista meistä.

Ikääntyneiden hoito on jatkuvasti otsikoissa. Yhtäällä joudutaan sulkemaan hoivakoteja riittämättömän hoivan vuoksi, toisaalla ei saada enää rekrytoitua hoitajia lainkaan. Kotihoidossa asiakkaiden kohtaamiseen ei ole enää aikaa ja hoitajakohtaiset potilasmäärät huitelevat pilvissä. Hoitajat kokevat, etteivät pysty tekemään työtään hyvin, turhautuvat ja vaihtavat alaa. Hoitajapula pahenee entisestään.


Mitä voimme tehdä? Miten saamme ratkaistua vanhustenhoitoa jäytävät ongelmat? Millainen hoito on laadukasta? Millaista hoitoa ikääntyneet haluavat? Minkä pitää muuttua, jotta hoitajat viihtyvät ja pysyvät työssään kotihoidossa ja hoiva-asumisyksiköissä?


Ikääntyneet ansaitsevat laadukasta hoitoa ja hoitajat ansaitsevat työn, jossa voivat viihtyä. Teen itse työtä ikääntyneiden parissa ja tiedän, että työssä voi kohdata upeita tarinoita, päästä lähelle pitkän elämän eläneitä, arvokkaita ihmisiä, joiden hoitaminen on parhaimmillaan ilo ja kunnia. Monet hakeutuisivat mielellään työhön ikääntyneiden pariin, mikäli työ olisi resursoitu kestävälle tasolle.

1639556393117_Aino-vaalikuvat-hoitaja_hymy_1-me.jpg

Ikään­ty­nei­den hoito Länsi-Uu­del­la­maal­la

Länsi-Uudenmaan alueella asui vuonna 2020 n. 54 000 yli 75-vuotiasta asukasta ja ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kotihoidon piirissä heistä on noin 15 % eli noin 8000. Kotihoidon piirissä pienin prosenttiosuus kaikista yli 75 vuotta täyttäneistä oli Vihdissä, Kauniaisissa ja Espoossa ja suurin Hangossa, missä yli 20 % yli 75-vuotiaista oli kotihoidon asiakkaita. Ikääntyneiden tehostetun eli ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä oli Länsi-Uudellamaalla n. 1925 asiakasta ja tavallisen palveluasumisen piirissä 153 asiasta. 


75 vuotta täyttäneistä siis n. 20 % on joko kotihoidon tai palveluasumisen piirissä. Vuonna 2020 pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli Espoossa 0,1%, Kirkkonummella 1,2 %, Lohjalla 0,1 % ja Raaseporissa 1,2 % 75 vuotta täyttäneistä. Laitoshoidosta, joka on ikääntyneen asumismuodoista raskain ja kallein pyritään aktiivisesti siirtymään tehostettuun palveluasumiseen.

1639568764766_24288205334_b9b9a78c82_o-me.jpg

Laa­du­kas­ta ko­ti­hoi­toa

Viime vuosina hoitoa on pyritty viemään enemmän kotiin ja pois päin raskaasta hoiva-asumisesta, kuten laitoshoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta. Kotona tapahtuva hoito on asumisyksiköitä selkeästi edullisempaa ja tutkimusten mukaan monet ikääntyneet valitsevat mieluiten kotona tapahtuvan hoidon. Kotihoidon tilanne on kuitenkin nykyisellään niin hoitajien ja omaisten kuin kotihoidon asiakkaiden näkökulmasta kestämätön.

Ikäihmisen laadukas hoito ei voi olla kiinni siitä, löytääkö hoitaja riittävän nopeasti parkkipaikan. Joustoa on oltava enemmän.

Kotihoidon käynteihin varatut ajat ovat täysin riittämättömiä, mikäli asiakas tarvitsee apua esimerkiksi hygienian hoidossa. Kiireessä tehdyt hoitotoimenpiteet kuten peseytymisessä auttaminen on stressaavaa hoitajalle ja alentavaa asiakkaalle. Asiakkaat kokevat olevansa taakkana hoitajalle, jonka pitäisi olla jo seuraavan asiakkaan luona pysyäkseen aikataulussa. Käyntiaikojen suunnittelussa on osattava ottaa huomioon matka-ajat ja esimerkiksi parkkipaikan etsimiseen kuluva aika sekä ruuhkat. Ikäihmisen laadukas hoito ei voi olla kiinni siitä, löytääkö hoitaja riittävän nopeasti parkkipaikan. Joustoa on oltava enemmän. Tarvitsemme kotihoitoa, jossa hoitajat viihtyvät ja joka vastaa asiakkaiden palvelutarpeeseen riittävällä ja oikea-aikaisella tavalla.


Laadukas kotona asuminen vaatii lisää henkilökuntaa kotihoitoon ja ko­ti­sai­raa­la­toi­min­taan. Lisäksi on hyödynnettävä erilaisia teknologioita kotona tapahtuvan hoitotyön tukemiseksi. Teknologia tarjoaa runsaasti keinoja, jotka hyödyttävät kotihoidon hoitajaa työssään. Videopuhelut ja älylaitteet voivat vapauttaa hoitajan aikaa enemmän läsnäoloa tarvitsevalle potilaalle. Lääk­keen­an­nos­te­lu­ro­bo­teil­la voidaan vähentää pelkkään lääkkeenjakoon tähtääviä hyvin lyhyitä käyntejä. Hyvin lyhyiden käyntien yhteydessä matka-ajat nielaisevat leijonanosan hoitajan päivästä. Annetaan teknologian vapauttaa aikaa kohtaamiselle ja hoitotyölle.


Kohdistetaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut niille asiakkaille, jotka niistä eniten hyötyvät. Emme voi pakottaa yhtään vanhusta sellaisten ratkaisujen piiriin, jotka lisäävät turvattomuuden tunnetta tai vaarantavat po­ti­las­tur­val­li­suut­ta. Esimerkiksi etäyhteyksillä on kuitenkin mahdollista integroida jopa eri­kois­sai­raan­hoi­don osaamista kotihoidon käyntien yhteyteen. Käytetään nämä mahdollisuudet hyödyksi ja tuodaan kotiin se osaaminen, joka asiakasta eniten hyödyttää.

Stop turhille päi­vys­tys­käyn­neil­le

Kun kotihoidon hoitaja kohtaa asiakkaan luona poikkeavan tilanteen, tiukat aikataulut tekevät tilanteen hoidosta kotioloissa käytännössä mahdotonta. Tällöin asiakkaalle soitetaan herkästi ambulanssi ja vanhus joutuu päivystykseen. Monisairaiden ikäihmisten joutuminen päivystykseen on niin asiakkaan kuin terveydenhuollonkin näkökulmasta haastavaa ja kuormittavaa. Päivystyksessä ei ole aikaa perehtyä potilaan asioihin kokonaisvaltaisesti. Pahimmillaan päivystykseen joutunut potilas siirtyy osastolta toiselle ja päätyy terveyskeskuksen vuodeosastolle makaamaan pitkiksikin ajoiksi. Mikään ei huononna ikäihmisten kuntoa tehokkaammin kuin osastolla makuuttaminen.


Ikääntyneiden päivystyskäynnit ja hoitojaksot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. Päivystyskäyntien sijaan ikäihmisen hoidon tulisi perustua tuttuihin hoitajiin, jotka tarvittaessa voivat kutsua päivystyksen tai kotisairaalan asiantuntemusta asiakkaan kotiin tai ottaa yhteyttä omalääkäriin, joka tuntee potilaan kokonaisvaltaisesti. Espoossa onkin otettu käyttöön Liikkuva sairaala -konsepti, joka on kerännyt runsaasti kehuja. Konseptia on tarkoitus laajentaa koko HUS-alueen laajuiseksi.

Laa­du­kas­ta pal­ve­lua­su­mis­ta

Hoiva-asuminen kärsii vakavasta hoitajapulasta. Ikääntyneiden hoito ei ole kaikissa hoitopaikoissa inhimillisellä tasolla. Hoiva-asumisen tasoa on pyritty parantamaan ja valvomaan mitoitusten avulla. Hallituksessa SDP on ajanut hoitajamitoituksen nostamista hoidontarpeen vaatimalle tasolle, jotta hoitajien työolot kohenisivat ja ikääntyneiden laadukas hoito toteutuisi. 


Viime kesänä tuli voimaan säädös, jonka mukaan hoitotarvikkeet, kuten vuodesuojat, pesuvuoteet ja kynsisakset tulee sisältyä palvelumaksuun. Säädöksellä on pyritty estämään tilanteita, joissa perushoitoa ei pystytä suorittamaan, koska asiakkaan pitäisi vastata itse tarvikkeiden hankinnasta. Tällaiset tilanteet ovat olleet nöyryyttäviä asiakkaille ja turhauttavia hoitajille, jotka eivät ole pystyneet tekemään työtään.


Vanpal-hanke, joka seuraa vanhuspalvelujen tilaa on tänä vuonna nostanut esiin saattohoito-osaamisen puutteen vanhuspalveluissa. Saattohoito-osaamista pitäisi huomioida paremmin etenkin tehostetun palveluasumisen kilpailutuksissa. Tehostetun palveluasumisessa on saattohoitoa tarvitsevia potilaita ja laadukas saattohoito pitää taata jokaiselle ihmiselle.

1639568875895_51564025601_d69caedbce_o-me.jpg

Ikään­ty­nei­den hoidossa tarvitaan joh­ta­mis­osaa­mis­ta

Ikäihmisten palveluiden puolella on samoja johtamisongelmia kuin muissa sote-palveluissa. Miten kehittää johtamista siten, että henkilöstö pääsee vaikuttamaan asioihin ja saa tehdä työnsä hyvin sekä arvojensa mukaisesti? Hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­la on runsaasti sairauspoissaoloja. Osa sai­raus­pois­sao­lois­ta liittyy jatkuvaan kiireeseen ja hoitotyön johtamisen ongelmiin. Pelkästään sairauspoissaoloja vähentämällä vastataan osittain henkilöstövajeeseen.


Palveluasumisen kiireisessä arjessa ajankäyttö ja työn koordinoinnin merkitys korostuvat. Hoitajien työn tueksi tarvitaan osaavia johtajia, jotka tuntevat työn sisällön ja osaavat organisoida toiminnan tehokkaaksi ja mielekkääksi. Huonosti johdetussa yksikössä kokonaisuus on kaoottinen ja käy kohtuuttomasti henkilökunnan voimille. Työn sisällön tuntevat, arkea toteuttavat hoitajat pitää ottaa aktiivisesti mukaan suunnitteluun. Heidän kauttaan hahmotetaan, miten hoidon prosessit todella rakentuvat. Motivoitunut hoitaja on arvokkaampi ja tehokkaampi. Hoitajaa motivoi mahdollisuus vaikuttaa työoloihin.

Hoivan malli, joka antaa parhaat ratkaisut ikään­ty­nei­den hoitoon ja yk­si­näi­syy­teen

Ikääntyneiden hoiva on keskittynyt tällä hetkellä voimakkaasti kotihoidon ja ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ten asumisyksiköiden varaan. Tavalliset asumisyksiköt, joissa hoitajia on paikalla vain osan aikaa, ovat nykyään vähemmistössä. On tärkeää pohtia, kannattaako vanhusten hoivan keskittyä niin voimakkaasti vain kahden ratkaisun varaan. Voisiko meillä olla laajempi kirjo ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin vanhusten monimuotoisiin tarpeisiin?

Ikääntynyt saattaa soittaa ambulanssin tai hakeutua terveyskeskuksen vastaanotolle saadakseen kontaktin toiseen ihmiseen ja päästäkseen juttelemaan jonkun kanssa.

Ikäihmisten yksinäisyys lisää hoidontarvetta ja turhaa hoitoon hakeutumista. Ikääntyneiden yksinäisyys on valtava ongelma, johon meidän on vastattava.Tulevaisuuden asumisratkaisuja tulee pohtia laajasti paitsi hoivan riittävän saatavuuden, myös viihtyisyyden ja virikkeellisyyden kannalta. Ikääntyneille suunnattujen asuntojen ympärillä tulisi olla erilaisia ikäihmisten sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja virikkeitä. Yksinäisyys aiheuttaa mie­len­ter­vey­son­gel­mia ja heikentää fyysistä kuntoa. Ikääntynyt saattaa soittaa ambulanssin tai hakeutua terveyskeskuksen vastaanotolle saadakseen kontaktin toiseen ihmiseen ja päästäkseen juttelemaan jonkun kanssa. Meidän pitää pystyä vastaamaan ikääntyneiden yksinäisyyteen nykyistä paremmin. Huomioidaan myös järjestökenttä terveydenhuollon tukena ja tärkeänä toimijana.

Omais­hoi­ta­jien tukeminen ja per­he­hoi­don piilevä po­ten­ti­aa­li

Suomessa on n. 50 000 omaishoitajaa, monet heistä itsekin ikääntyneitä. Omaishoito on yhteiskunnalle edullinen tapa järjestää iäkkään hoito, mutta omaiselle usein hyvin raskas. Arviolta 57 % omaishoidettavista olisivat joko intensiivisen kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaita, mikäli omaishoidosta luovuttaisiin. Yhteiskunnalle omaishoito maksaa vain noin kymmenesosan tehostetun palveluasumisen kustannuksista. Monille omaishoito on arvovalinta ja omaista hoidetaan oman hyvinvoinnin hinnalla. Rakkaan omaisen kanssa halutaan elää yhdessä kotona.

Annetaan omaishoitajille tukemme, koska jokainen omaishoitaja tekee todella tärkeää työtä sekä omaisensa että yhteiskuntamme eteen.

Meidän pitää yhteiskuntana tukea omaishoitajia huomattavasti nykyistä enemmän. Paljon tuetumpanakin omaishoito on edelleen kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi kuin muut iäkkään hoidon mallit. Tehdään omaishoidosta houkuttelevampaa, tuetaan omaisten jaksamista ja pidetään heistä huolta. Annetaan mahdollisuus hoitoon, joka sopii ikääntyneelle ja hänen omaiselleen parhaiten. Annetaan heille tukemme, koska jokainen omaishoitaja tekee todella tärkeää työtä sekä omaisensa että yhteiskuntamme eteen.


Vanhusten perhehoito on hoidon malli, jossa perhehoitajana toimiva perhe ottaa ikääntyneen luokseen asumaan tyypillisesti lyhyeksi ajaksi, esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi. Perhehoito on kodinomaisempaa ja kevyempää kuin lyhytaikaiset hoitojaksot palveluasumisen piirissä. Tutun perhehoitajan luokse omainenkin voisi hyvällä mielellä jättää ikääntyneen lomansa ajaksi ja pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Pidän tärkeänä, että mahdollistamme perhehoidon helposti ja ilman turhaa byrokratiaa. Perhehoitajina voivat toimia myös muut kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Vaihtoehtojen tuominen ikääntyneiden hoitoon lisää joustoa sekä asiakkaiden että hoitajien näkökulmasta. Ikääntyneiden määrän kasvaessa jokainen hoidon muoto ja jokainen mahdollinen hoitaja on hyödynnettävä.

Mitä on tu­le­vai­suu­den pal­ve­lua­su­mi­nen?

Voisiko meillä olla enemmän yhteisöjä, joissa olisi monimuotoisia palveluita sekä erilaisia asuntoja tarjolla ikäihmisille? Samassa pihapiirissä olisi tarjolla tehostettua palveluasumista, muita kevyempiä asumisratkaisuja sekä koteja, joissa ikääntyneet voisivat asua itsenäisesti kotihoidon tuella. Voisiko ikääntynyt jopa asua samassa asunnossa ja hänelle tarjottaisiin eri tasoisia palveluita avun tarpeen mukaan? 


Kotihoidossa työskentelevien arki helpottuisi, kun asiakkaat asuisivat lähellä toisiaan ja matka-ajat lyhenisivät. Liikkuva sairaala voisi hoitaa kerralla useamman asukkaan. Järjestöt voisivat järjestää erilaista virikkeellistä toimintaa yhteisön kerhohuoneissa ja näin olisi helpompi saada myös ikäihmisiä osallistumaan. Monet ikäihmiset haluavat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan, mutta mikä kannustaisi heitä muuttamaan yhteisöllisemmän asumisen piiriin? Osa ikääntyneistä tulee asumaan jatkossakin hankalien ajomatkojen päässä, ja jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Yhteisöllisemmät ratkaisut voisivat kuitenkin hyödyttää suurta osaa ikääntyneistä.


Ikääntyneiden hoito on jo kriisissä ja tulevina vuosina ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyneiden hoitoa koskevat ongelmat ovat meidän kaikkien ongelmia, joita meidän on yhdessä ratkottava. Hyvinvointialueiden on lähdettävä rohkeasti uudistamaan ikääntyneiden palveluja kohti inhimillisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

1639568831309_24890047376_ee272908c7_o-me.jpg
Yh­teis­työs­sä:

Tekstiä varten on kes­kus­tel­tu ikään­ty­nei­den parissa työs­ken­te­le­vien hoitajien kanssa, jotka haluavat pysytellä ni­met­tö­mi­nä. Lisäksi on pyydetty nä­ke­myk­siä ikään­ty­nei­den hoidon kus­tan­nuk­sia tut­ki­val­ta Olli Hal­mi­sel­ta (DI, toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­va).

Jaa tämä artikkeli

Yh­teys­tie­dot

aino@ainolaine.fi

Olen mukana

Äimä logo
Tehy logo
Sairaanhoitajaliiton logo
Sosiaalidemokraattien slogan – Mitä sinulla on sydämellä?
1639563396096_cropped-demarinaiset_logo_punainen_tekstilla_04052020-me.png

Kuvat ja ku­vaus­re­kvi­siit­ta

1639562484591_Pelisan%20logo-me.jpg
1639562900237_tomi%20westerholm-me.jpg