Puheenvuoroni omaishoidontuen leikkauksia vastaan 13.12.22

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut sekä muut kuulijat. Budjettineuvottelujen aikana mielessäni on pyörinyt yksi keskeinen kysymys: Tietääkö joku tällä hetkellä tarkasti, paljonko ensi vuoden rahoitus alueellamme on? Ei tiedä.

Meille valtuutetuille alueemme talousarviosta on puhuttu pitkin syksyä noin 100 miljoonaa euroa alijäämäisenä, tänään luku oli 70 miljoonaa. Hyvinvointialuelaissa velvoitetaan alueet tasapainottamaan talous kolmessa vuodessa. Tänään talouskurin nojalla aiotaan runnoa läpi leikkauksia muun muassa omaishoitajien tukiin sekä korottamassa vammaispalveluiden palvelumaksuja. Leikkaamassa siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ja vieläpä varsin tyhmästi – omaishoito kun on se edullisin mahdollinen tapa hoitaa esimerkiksi muistisairasta ikääntynyttä. Ei meillä ole varaa ja hoitajaresursseja siirtää turhaan yhtään vanhusta omaishoidon piiristä laitosasumisen piiriin!

Meidän voi olla jopa vaikeaa käsittää, mitä laskennallinen alijäämä tässä vaiheessa tarkoittaa. Varsinainen alueen rahoitus kun varmistuu vasta ensi kesänä kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten myötä ja odotettavissa on korjaus ylöpäin. Lisäksi eduskunnassa päätetään vielä tammikuussa mahdollisesta 600 miljoonan euron lisärahoituksesta alueille ja EU-rahoituksen hakemista selvitetään parhaillaan. 14 miljoonan hankerahoituksesta kerrottiin vastikään. Kolmen vuoden on aikajänteellä rahoituksen määrään vaikuttavat myös korjaukset, joita vuoden 2025 rahoitukseen tehdään ensivuoden todellisten kulujen perusteella. Tällä hetkellä on siis hyvin vaikeaa sanoa, paljonko todellinen rahoituksemme on edes ensi vuonna, saati kolmen vuoden päästä.

Me kaikki ymmärrämme kyllä, että tulevaisuudessa myös säästöjä ja sopeutuksia tarvitaan. Meillä on yhteinen tahtotila löytää inhimillisiä ja kestäviä keinoja tasapainottaa alueemme taloutta. Tänään esitetty budjettisopu ei niitä edusta. Arviolta 57 % omaishoidettavista olisivat joko intensiivisen kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaita, mikäli omaishoidosta luovuttaisiin. Yhteiskunnalle omaishoito maksaa vain noin kymmenesosan tehostetun palveluasumisen kustannuksista. Siinä ei vain ole mitään järkeä heikentää sen edullisimman mahdollisen vanhusten hoidon edellytyksiä. Sen, joka ei vaadi yhtään koulutettua hoitajaa.