Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, Länsi-Uudenmaan asukkaat ja muut paikalla olijat,
Hallintosäännön tänään hyväksyttävässä versiossa ei mainita sanallakaan hoitotyön johtamista tai sosiaalityön johtamista. Esitetyssä organisaatiorakenteessa hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa toimivat palvelualuejohtajat ja pelastusjohtaja. Hoitotyön johtajia he eivät kuitenkaan ole.
Hoitotyön johtamisella tai sen puutteella on suora yhteys hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja toiminnan kustannustehokkuuteen. Lisäksi johtaminen vaikuttaa merkittävästi henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen, alalla pysymiseen sekä työhön sitoutumiseen.
Elämme Suomessa keskellä poikkeuksellista hoitajakriisiä. Näen sen joka päivä omassa työssäni. Osastopaikkoja joudutaan sulkemaan, sairaanhoitajan aikoja perumaan ja neuvolapalveluja supistamaan henkilökuntapulan vuoksi. Koronapandemia on yksi tekijä kriisissä, mutta ei ainut. Hoitoalan veto- ja pitovoima on ollut hukassa jo pidemmän aikaa.
Hallintosäännössä pitää määritellä, kuka johtaa hoitohenkilöstöä ja sen työtä. Hyvinvointialueen ylimmässä johdossa on oltava esimerkiksi hallintoylihoitaja tai johtava ylihoitaja, jolla on esittelyoikeus sekä päätös- ja budjettivastuu. Sosiaalityön johtamisen huomioiminen ylimmässä johdossa on yhtä lailla tärkeää. Johtamisorganisaatioon on palattava, kun hallintosääntöä tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuussa.
Lähivuosina tulemme käymään kiristyvää kilpailua muiden hyvinvointialueiden ja erikoissairaanhoidon kanssa siitä, kenelle riittää työntekijöitä. Parempaa johtamista on pidetty yhtenä avaintekijänä hoitajapulan ratkaisussa yli puoluerajojen. Tehkäämme siis kaikki mahdollinen laadukkaan johtamisen ja henkilöstömme hyvinvoinnin eteen – heti hallintosäännöstä ja organisaation rakenteesta alkaen.