Perheen hyvinvointi lähtee vanhempien hyvinvoinnista. Äitien ja isien jaksaminen, tukeminen ja uupumuksen ehkäisy ovat avainasemassa perheen hyvinvointia rakennettaessa. Aluevaaleissa päätetään myös perheiden hoidon tulevaisuudesta. Perheet ja äidit ovat minulle tärkeä vaaliteema sekä Äimä ry:n vertaistukiryhmän ohjaajana että pienten lasten äitinä.
Lapsen syntymä on mullistava tapahtuma naisen elämässä. Arki muuttuu uudenlaiseksi, mutta myös keho ja mieli muuttuvat. Onnistunut fyysinen toipuminen synnytyksestä auttaa äidin arjessa jaksamisesta. Synnytyksen jälkeiset fyysiset ongelmat äidin voinnissa vaikuttavat lukemattomien äitien elämään. Uupumus ja masennus ovat läsnä liian monessa perheessä. Haluan olla mukana luomassa järjestelmää, joka pitää huolta äidistä kokonaisuutena – laadukkaasti ja moniammatillisesti. Näin voimme lisätä perheiden hyvinvointia sekä ehkäistä perheiden ja äitien myöhempiä ongelmia. Pitkällä tähtäimellä perheiden hyvinvointiin panostaminen heti alkuvaiheessa parantaa vanhempien työkykyä ja mahdollisuutta olla mukana työelämässä sekä tuo säästöjä ja vähentää inhimillistä kärsimystä sekä vanhempien lasten myöhempien mielenterveysongelmien ehkäisyn kautta.
Raskauden seurannan mallimaa?
Matka äidiksi alkaa jo raskausaikana. Suomessa raskautta seurataan neuvolajärjestelmän avulla ja seuranta on maailmanlaajuisessakin vertailussa huipputasoa. Raskausajan komplikaatiot ja vauvaa uhkaavat riskit tunnistetaan tehokkaasti ja äiti saa asiantuntevaa hoitoa. Neuvolajärjestelmä ei kuitenkaan nykyisellään onnistu pitämään kylliksi huolta vanhempien henkisestä hyvinvoinnista.
Raskausajan masennusta ei tunnisteta luotettavasti eikä synnytyksen jälkeistä masennusta osata tehokkaasti ennaltaehkäistä. Raskausajan masennus on tärkeä hoitaa oikea-aikaisesti ja masennusoireisiin puuttua. Raskausaikana tehdään voimavarojen kartoitusta tuleville äideille. Masennuksen riskitekijöitä kartoitetaan, mutta niihin ei tartuta eivätkä ne jää aktiivisesti neuvolan henkilökunnan tietoon muistuttamaan äidin masennusriskistä. Jo raskausaikana on kuitenkin usein nähtävissä riskitekijöitä synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja pikkulapsiajan uupumukselle. Puututaan niihin ajoissa!
Mistä kätilöt, mistä tilat?
Tällä hetkellä HUS alueella on huutava pula tilasta synnyttäjille ja uusia tiloja joudutaan odottamaan vielä useampia vuosia. Kätilöitäkään ole ole riittävästi Uudenmaan synnyttäjien tarpeisiin. Riittävät resurssit synnyttäjille ovat ensisijaisen tärkeitä äidin ja vauvan turvallisuuden takaamiseksi. Resurssipulalla on kuitenkin paljon kauaskantoisempia vaikutuksia kuin synnytykseen ja vauvan ensimmäisiin elinpäiviin liittyvät komplikaatiot.
Turvattomuuden tunne synnytyksen aikana lisää riskiä synnytystrauman syntyyn. Synnytysosastojen kiire ei anna mahdollisuutta riittävälle synnytyksen läpikäymiselle tuoreen äidin kanssa. Tuore äiti ei välttämättä edes ymmärrä heti synnytyksen jälkeen synnytyksen olleen traumaattinen kokemus. Synnytystrauman vaikutukset saattavat tulla pintaan vasta myöhemmin aiheuttaen mm. masennusta, itsesyytöksiä. Hoitamaton synnytystrauma voi muodostua jopa esteeksi uuden raskauden suunnittelulle, vaikka perheellä olisikin ollut toive useammasta lapsesta.
“Trauman tunnistaminen voi olla vaikeaa myös äidille itselleen. Äiti saattaa elää näennäisesti entiseen tapaan. Airon mukaan synnytykseen liittyvät vaikeat tunteet voivat näkyä esimerkiksi ongelmina lapseen kiintymisessä, imetyksessä, parisuhteessa ja seksuaalisuudessa, itsetunnossa ja elämänlaadussa ja aiheuttaa synnytyspelkoa.”
Synnytystraumaan perehtynyt psykologi Riikka Airo (HS 16.8.21, lue koko juttu)
Viime kesänä traumaattiset synnytykset nousivat otsikoihin. Tiedän itse, miten suuret vaikutukset synnytystraumalla voi olla äidin ja koko perheen hyvinvointiin. Oma ensisynnytykseni oli minulle traumaattinen. Myös minulla kesti pitkään ymmärtää, mitä oli tapahtunut.
Äiti tarvitsee tukea synnytyksestä palautumiseen
Raskauden ja synnytyksen myötä naisen keho muuttuu ja äidit tarvitsevat asiantuntevaa hoitoa sekä tukea fyysiseen toipumiseen synnytyksestä. Synnytyksen jälkeen äiti saattaa kärsiä monenlaisista vaivoista kuten virtsan tai jopa ulosteen karkailusta sekä erkauman aiheuttamista kiputiloista. Tietoa ja asiantuntemusta vaivojen hoitoon on tarjolla yhä enemmän, mutta äitien fyysiset ongelmat ovat edelleen alihoidettuja. Pitkittyessään vaivat voivat aiheuttaa mm. haluttomuutta kuntoiluun sekä esimerkiksi työkykyyn vaikuttavia selän kiputiloja. Myös mieliala kärsii vaivoista, joita usein hävetään ja nolostellaan.
Moni äiti hakeutuu yksityiseen äitiysfysioterapiaan palautuakseen synnytyksestä. Tämä on tasa-arvo-ongelma. Ryhmämuotoista fysioterapiaa tarjotaan, mutta siihen ei aktiivisesti ohjata ja kannusteta. Äidin palautuminen ja hoito jää neuvolassa lapsen jalkoihin.
Neuvolalla on tärkeä rooli mielenterveyden hoidossa
Neuvolajärjestelmän piirissä vauvan hyvinvointia seurataan tiiviisti etenkin ensimmäisen elinvuoden ajan. Myös äidin hyvinvointia seurataan, mutta äitien kokemuksen perusteella hyvinvoinnin seurannassa on alueellisia ja terveydenhoitajakohtaisia eroja sekä puutteita. Äidin univaikeuksia ei tunnisteta ja masennusoireet jäävät huomaamatta. Uupumukseen ei tarjota tukea ellei äiti itse osaa sitä hanakasti pyytää. Resurssipulassa neuvolan omahoitajasysteemi pettää eikä kunnollista hoitosuhdetta pääse muodostumaan vaihtuvien työntekijöiden kanssa.
Äimä ry:n vertaistukiryhmän vetäjänä tapaan uupuneita ja masentuineita äitejä ja vapaaehtoisten verkostossa kuulen kokemuksia monipuolisesti. Järjestöillä on tärkeä rooli mielenterveyden tukijoina. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Arja Taipale sekä lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden edistämisen johtaja Marjo Hannukkala nostavat vanhempien uupumuksen ja neuvolatoiminnan haasteet esiin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa Finnlapset 2020 tutkimuksen tuloksiin viitaten. Tutkimuksessa 37 % vanhemmista on kokenut uupumusta ja vain 42 % oli kokenut lastenneuvolakäynnit asiakaslähtöisiksi. Neuvolassa jokainen kohtaaminen on mahdollisuus mielenterveyden vahvistamiseen.
Äidin mielenterveyden oireilu pitää tunnistaa ajoissa. Tarjotaan apua silloin kun se on kaikkein tehokkainta – myös kustannustehokkainta! Varhaisella puuttumisella vältetään kauaskantoiset seuraukset koko perheen elämässä. Työntekijöistä ja resursseista huolta pitämällä mahdollistamme omahoitajamallin toteutumisen. Äiti ja isä voivat luottaa tapaavansa tutut kasvot neuvolakäynneillä. Tuttu hoitaja huomaa muutoksen perheen voinnissa ajoissa ja myös vanhemmat uskaltavat kertoa vointinsa muutoksista. Hoitosuhde auttaa kaikkia osapuolia.
Kokonaisvaltaista hoitoa
Nyt on luotava ratkaisuja, jotka hoitavat äitiä ja perhettä kokonaisvaltaisesti. Meidän pitää pystyä huomioimaan niin fyysinen kuin psyykkinenkin hyvinvointi. Ennakoidaan ja tunnistetaan riskitekijöitä jo raskausaikana. Myös traummaattisen synnytyksen riskit on tärkeä tunnistaa ja traumaa ennaltaehkäistä. On ymmärrettävä, että synnytyskokemuksilla on kauaskantoiset kokemukset äidin ja koko perheen elämässä. Panostetaan loistavaan ja turvalliseen kokemukseen heti ensimetreiltä lähtien. Äidit ja perheet ansaitsevat parasta.
AINO LAINE 